Korvaava tehtävä Webinaarista 1.2.

Kuuntelin Harto Pöngän luennon 21. vuosisadan taidoista ja pohdin siinä esille tulleita asioita.

Tulevaisuudessa meidän opettajien tulisi kiinnittää erityistä huomiota taitojen opettamiseen eikä pelkästään tietojen. Tämän päivän koululaiset tulevat tarvitsemaan monenlaisia taitoja pärjätäkseen mahdollisimman hyvin työelämässä ja alati muuttuvassa maailmassa. Näitä tulevaisuuden taitoja ovat mm. kriittinen ajattelu, luovuus sekä ongelmanratkaisu- ja viestintätaidot. Nykyajan tietotulvan keskellä kasvavat lapset oppivat siihen, että tietoa löytyy napin klikkauksella. He eivät välttämättä osaa suhtautua tietoon kriittisesti ja arvioida, mikä on totta ja mikä ei. Heidät voi myös olla vaikea saada kiinnostumaan syvällisestä oppimisesta, koska tietoa on niin helposti saatavilla. Oppilaita tulee siis ohjata kriittiseen ajatteluun ja kannustaa hitaaseen oppimiseen.

Luovuus on hyväksi niin ihmiselle itselleen kuin koko yhteiskunnalle. Tarvitsemme tulevaisuudessa luovia ihmisiä, jotka voivat keksiä ja kehittää uutta ja innostaa toisia. Mietin joskus, onnistummeko tappamaan koulussa luovuuden. Lapset ovat luonnostaan luovia, mutta koulussa luovuus kuolee, kun opettaja antaa tarkat ohjeet esim. siitä, miten kuvaamataidon työ tehdään. Viestintätaitoja tarvitsemme yhä enemmän työelämässä. Nykyään viestintää on hyvin monenlaista, ja myös verkossa pitää osata viestiä sopivalla tavalla. Näitä taitoja täytyy koulussa tietoisesti harjoitella.

Pöngän mukaan teknologia tarjoaa mahdollisuuksia. Tämä pitää mielestäni niin hyvin paikkansa. Toivon vain, että osaisimme opetustyössäkin hyödyntää näitä mahdollisuuksia. Vaikka itse olen aina ajatellut osaavani käyttää hyvin tietokoneita ja erilaisia sovelluksia, huomaan nyt, että en enää pysy perässä. Uusia ohjelmia tulee ja tietokoneet muuttuvat. Koko aika pitäisi aktiivisesti päivittää osaamistaan ja tutustua uusiin tuuliin, mutta jotenkin siihen ei tunnu olevan riittävästi aikaa, osaamista ja kiinnostusta. Haluaisin käyttää opetustyössäni teknologiaa, mutta valitettavasti siihen tuntuu sisältyvän liian monta ”muttaa”. Koululla on kyllä tietokoneluokka, mutta harvoin sinne tulee mentyä, ja kun menee, koneet eivät välttämättä toimi tai ainakin niiden avaaminen kestää kauan tai sitten tila (jossa toimii myös resurssiopettaja) on varattu. Luen ideoista, miten teknologiaa voisi käyttää, ja haluaisin yrittää, mutta jostain syystä aina jää epäselväksi, miten jotain sovellusta järkevällä tavalla käyttäisi. Onneksi koulullamme on suunta tulevaisuuteen, ja tavoitteena on hankkia tabletteja heti kun mahdollista. Uskon, että niiden avulla teknologia saadaan helpommin sisällytettyä koulun arkeen.

Tulevaisuuden taitoja voimme kehittää samalla, kun kehitämme oppilaiden laaja-alaista osaamista. Jotta voimme kehittää näitä taitoja, täytyy opetusta kehittää, ja opetuksen kehittäminen tapahtuu yksittäisen opettajan tasolla. Jokainen opettaja joutuu miettimään, miten ottaa huomioon oppilaiden tulevaisuuden taitojen kehittämisen opetuksessaan. Oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa tulisi huomioida, että niihin sisältyisi mahdollisimman monia näistä taidoista. Pitäisikö lähteäkin suunnittelussa liikkeelle siitä, että miettisi, mitä taitoja haluaa kehittää ja sitten miettiä, mitä ilmiötä alkaa käsitellä? Myös oppilaat pitää ottaa mukaan suunnitteluun. Opetuksen suunnittelu tulee olemaan haastavaa, mutta toisaalta palkitsevaa. Yhdessä lasten ja nuorten kanssa suunnittelemalla ja tulevaisuuden taitoja opettamalla, voimme kasvattaa lapsista elämässä pärjääviä nuoria ja aikuisia.