maanantai 28. maaliskuuta 2016

Ilmiöpohjainen oppiminen (korvaava tehtävä)

Ilmiöwebinaarissa 22.2. minua kiinnostivat erityisesti kokonaisvaltaisten ilmiöiden tutkiminen, oppilaan ja opettaja roolit sekä monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnitteleminen.

1. Miksi koulussa opiskellaan kutakin ainetta omilla oppitunneillaan, vaikka maailma ympärillämme ei ole oppiainejakoinen? Nyt pitäisikin siirtyä pienten yksittäisten tietojen tutkimisesta kokonaisuuksien tutkimiseen. Otetaan opiskelun kohteeksi kokonaisvaltaiset ilmiöt, jotka liittyvät lasten ja nuorten elämään ja kiinnostuksen kohteisiin. Uskon, että oppilaat pitävät siitä, että yhden asian parissa saa työskennellä pidemmän aikaa, eikä aihe vaihdu joka tunti.

2. Miten oppilaan ja opettajan rooli näkyvät ilmiöpohjaisessa oppimisessa? Roolit tulevat muuttumaan perinteisistä. Oppilaan roolista tulee aktiviisempi. Hänellä on enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa opiskeltavan aiheen valintaan, työskentelytapoihin ja arviointiin. Häntä ohjataan ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan ja oppimisestaan. Työskentely on itseohjautuvampaa ja vaatii siksi oppilaalta itseohjautuvuutta sekä oman työn suunnittelua ja aikatauluttamista. Ilmiöpohjaisessa oppimisessa on mielestäni hyvä tilaisuus harjoitella oppimaan oppimisen taitoja, sillä kaikki ei tulekaan opettajalta valmiina. Sen sijaan oppilas joutuu itse pohtimaan, miten oppisi asiat parhaiten ja miten osoittaisi osaamisensa opettajalle.

Opettajan rooli muuttuu tiedon siirtäjästä oppimisen ohjaajaksi ja tukijaksi. Opettaja ei suinkaan seiso taka-alalla tekemättä mitään, vaan hän tukee, kannustaa, kyseenalaistaa ja vahvistaa. Oppilaat tarvitsevat aikuisen, jonka kanssa pohtia omia ajatuksiaan ja työskentelytapojaan. Opettajan tehtävänä on myös ohjata oppimaan oppimisen prosessia. Mitä pienemmistä oppilaista on kyse, sitä enemmän oppilaat tarvitsevat opettajan tukea. Opettajan apua saatetaan tarvita hyvinkin konkreettisissa asioissa. Mielestäni ei voi kuitenkaan ajatella, että vanhempien esim. yläkoulun oppilaiden pitäisi työskennellä täysin itsenäisesti, vaan he tarvitsevat heidän ikätasolleen sopivaa ohjausta. Yksi tärkeä tehtävä opettajalla on myös opetuksen/oppimisen suunnittelu ja arvioinnin suunnittelu.

3. Mitä ottaa huomioon monialaisen oppimiskokonaisuuden suunnittelussa? Ensinnäkin pitää keksiä hyvä teema/ilmiö, jota aletaan tutkia. Ilmiön valinnassa huomioidaan opetussuunnitelma, oppilaiden kiinnostus ja kokemusmaailma, laajuus, paikallisuus ja ajankohtaisuus. Tarkoituksena on saavuttaa laaja-alaisen osaamisen tavoitteita ja lisäksi oppiainekohtaisia tavoitteita. Kun ilmiö valitaan oppilaiden kokemusmaailmasta, ovat he motivoituneita tutkimaan aihetta ja kokevat sen merkitykselliseksi. Työskentelyn on oltava riittävän pitkäkestoista, sillä liian lyhyessä ajassa ei päästä kunnolla syventymään aiheeseen. Aiheen valinnassa pitää olla joustava ja huomioida kulloinkin pinnalla olevat tärkeät teemat. Ei esim. toteuteta joka vuosi tietyllä vuosiluokalla tiettyä kokonaisuutta, vaan otetaan huomion, mitä maailmalla tapahtuu. 

Oppimiskokonaisuuden toteuttamisessa olisi lisäksi toivottavaa, että se ylittäisi oppiaine- ja luokkarajat. Siksi jo heti alkuvaiheessa pitää suunnitteluun ottaa mukaan koko koulu tai ainakin muitakin luokkia ja opettajia. Kun uutta opetussuunnitelmaa aletaan toteuttaa, voi aluksi olla haastetta siinä, että opettajat löytävät kollegoita, joiden kanssa suunnitella ja toteuttaa yhteisiä projekteja. Jos halutaan yhteistyötä ala- ja yläkoulun välille, vaaditaan opettajilta uskallusta rikkoa perinteisiä työskentelytapoja ja luoda uusia yhteistyömuotoja.

Kun aihe on valittu, täytyy oppimiselle asettaa tavoitteet ja miettiä, miten oppimista arvioidaan. Jos monialaisen oppimiskokonaisuuden tavoitteet ja arvioinnin onnistuu määrittelemään onnistuneesti, on siinä mielestäni mahdollisuus koko arviointikulttuurin muutokselle. Enää ei arvioida vain suoriutumista kokeessa, jossa suositaan hyvää muistia ja kirjoitustaitoja. Sen sijaan voidaan arvioida muitakin taitoja ja syvempää oppimista.

Kaikessa tässä suunnittelussa pitäisi vielä muistaa ottaa oppilaat mukaan suunnittelemaan. Heillä pitää olla mahdollisuus vaikuttaa aiheen valintaan, työskentelytapoihin ja arviointiin. Oppilaidenkaan osallistaminen ei tapahdu noin vain, vaan opettajan pitää miettiä, millä tavoilla hän saa oppilaiden ajatukset esille. 


Webinaari ja webinaarin aihe ovat ehdottomasti mielenkiintoisia, mutta tuntuu kyllä, että tekemistä meillä opettajilla riitää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti