Minulla jäi tämä väliin jääneen webinaarin korvaava tehtävä roikkumaan luvattoman pitkään, mutta toisaaltahuomasin sen erittäin hyödylliseksi ja ajankohtaiseksi tässä oman oppimiskokonaisuuden loppusuoralla.
Eniten Sarin luennossa etukäteen kiinnosti kuulla miksi ylipäätään oppimista pitää arvioida. Onko lasten ja nuorten opittava jo kouluissa elämän suorituskeskeisyys ja omien tuotoksien ja teosten arviointi (hyvässä ja pahassa) jäänteenä menneiltä vuosikymmeniltä vai onko arvioinnin taustalla jotain syvempää merkitystä? Olen usein ahdistunut arvioinnista ja etenkin koska työskentelen usein heikosti koulussa menestyneiden nuorten parissa, näen läheltä sen millaista tuhoa nuoren itsetuntoon tekee jatkuva epäonnistuminen.
Minusta olikin hienoa, että Sari toi luennolla vahvasti esiin positiivisen vahvistamisen, sekä arvioinnin käyttämisen oppimisen tukemisessa ja pulmien tunnistamisessa. Liian usein opettajat käyttävät arviointia vain tulosten ja tiedon määrän arviointiin, pahimmillaan jopa nippelitiedon muistikapasiteetin testaamiseen.
Oma kokemukseni on, että yhä edelleen perusopetus etenkin yläluokilla pyörii vahvasti kokeiden ympärillä ja arvioinnissa valitettavan vähän käytetään muita välineitä, joita kuitenkin löytyisi runsaasti. Toivottavasti jossain vaiheessa hallinnon tasolta myös tätä lähdetään rohkeasti purkamaan ja tarjoamaan lapsille nuorille monipuolisia mahdollisuuksia näyttää omaa osaamistaan ja saada onnistumisen kokemuksia sekä positiivistakin palautetta.
Luennosta nostin esiin myös arvioinnin läpinäkyvyyden. Omassa pienryhmässäni pyrin siihen, että kaikilla oppilaillani on uuden aihepiirin alkaessa selkeä kuva aihealueen tavotteista ja arvosanan muodostumisen kriteereistä. Käytän opetuksessani paljon toiminnallisuutta, projekteja ja henkilökohtaisia oppimispolkuja. Arviointi tapahtuu yhdessä sovittujen pelisääntöjen mukaisesti ja usein oppilaat saavat itse vaikuttaa siihen miten he haluavat omaa osaamistaan näyttää eri aihepiireissä ja oppiaineissa. Olen vahvasti sitä mieltä, että tämä myös motivoi opiskeltavan aiheen pariin ja parantaa näin oppimista. Käytän myös kahvitaukoja ja porinatuokioita arvioinnin välineinä. Tällöin käymme pienryhmässä läpi mennyttä toimintaa ja siinä onnistumisia ja parannuskohteita. Samalla harjoittelemme myös kriittisen palautteen antamista ja vastaanottamista työpaikoilta tutulla tavalla.
Kaiken kaikkiaan olen edelleen sitä mieltä, että arviointi on haastavaa ja etenki yläluokilla, kun kaiken arvioinnin pitäisi olla kuitenkin vertailukelpoista yhteishakuun!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti