Opettaja luotsina - monialaisista oppimiskokonaisuuksista laaja-alaiseen osaamiseen

LOPPURAPORTTI PROJEKTISTA SODAN JÄLJET

Projektista yleisesti

Projektimme "Sodan jäljet" aiheeksi muotoutui loppujen lopuksi sotahistoria. Tarkoituksenamme oli tehdä projekti oman suvun sotahistoriasta ja ymmärtää omia juuria, mutta esimerkiksi kukaan oppilaista ei onnistunut haastattelemaan oman suvun jäseniä sota-aikaan liittyvistä asioista.
Projektin kohderyhmä oli 8e-luokka ja lisänä 10 valinnaissaksan lukijaa, yhteensä 30 oppilasta. Projektissa oli mukana kolme opettajaa: äidinkielen, historian ja saksan opettajat.

Projektin tavoitteet

Projektin keskeisenä tavoitteena oli yhteistoiminnallinen oppiminen sekä kriittinen ja vertaileva tiedonhaku ja -käsittely.
Historian tavoitteena oli syventää historian tuntemusta ja eläytyä menneiden ihmisten elämään sekä löytää historian jäänteitä elinympäristöstä ja nykypäivästä.
Äidinkielen tavoitteina oli oppia tunnistamaan ja laatimaan uutinen ja arvostelu, harjoitella tiedonhakua sekä hioa oman tekstin rakennetta, tyyliä ja oikeinkirjoitusta.

Saksan kielen tavoitteena oli harjoitella alkeiskielitaidolla kirjeen kirjoittamista mm. kuulumisista ja omasta (koulu)päivästä sekä säästä kertomista. Kirjeessä harjoiteltiin sanajärjestystä ja vahvistettiin preesens-verbejä. Tavoitteena oli lisäksi tutustua sotaan liittyvään sanastoon ja substantiivien kolmeen eri sukuun: der, die ja das-sanoihin.

Toiminnan kuvaus
Projekti aloitettiin historian tunnilla. Ensimmäisinä kertoina haettiin tietoa (historia) ja kirjasto piti oppilaille oppitunnin tiedonhausta. Aineiston työstämistä jatkettiin äidinkielessä (uutisen ja arvostelun käsittely aiheina, omien tekstien laatiminen ja hiominen) ja saksan kielessä tehtiin omat tehtävät: sanastoseinätyö ja kirje.


Projektin alussa mietittiin yhdessä sotaan liittyviä teemoja. Oppilaat saivat valita historiassa työparinsa/ryhmänsä. Oppilailla oli mahdollisuus valita itse oma projektiaiheensa, mutta opettajalla oli tarjolla myös valmiita aiheita niille ryhmille, jotka eivät omaa keksineet. Äidinkielessä käytiin teoriana uutinen ja kerrattiin nopeasti jo aiemmin syksyllä käsitelty arvostelu. Lopullisen työn muodoksi valikoitui nettilehti, minkä vuoksi nämä tekstilajit nousivat tärkeiksi. Kerrattiin myös erilaisia oikeinkirjoitusasioita sekä pohdittiin aikakauden näkymistä tekstissä (sanavalinnat, lauserakenteet jne.). Töitä tehtiin 3-4 tuntia Office 365:lla, minkä jälkeen tuotokset jaettiin Onedrivessa opettajille. Tuotoksia jatkettiin ja viimeisteltiin kotitöinä. Saksan tunneilla tehtiin ensin sotasanastoon liittyviä seinätöitä ryhmätöinä aiheista kuten esim. pula-ajan ruuat, aseet, vakoilusanasto ja yleinen sotasanasto. Oppilaat käyttivät apuna nettiä ja sanakirjoja. Seinätöihin piirrettiin kuvia tai tulostettiin netistä. Muutaman kerran oppitunneilla oli paikalla kaksi opettajaa, esim. historian opettaja oli saksan tunnilla ohjaamassa oikeanlaisen sotasanaston käyttämisessä.
Saksan kielen toisena tehtävänä oli kirjeen kirjoittaminen yksilötyönä. Kirjeen kirjoittamisessa oli määrätty tietty pituus sekä asiat, joita kirjeen piti sisältää. Oppilaat kirjoittivat kirjeet Onedrivessa ja jakoivat työt opettajalle. Opettaja arvioi työt onedrivessa ja kirjoitti oppilaille sanallisen palautteen ja numeroarvosanan. Muutama oppilas korjasi omaa kirjettään palautteen mukaan.


Projektin yleinen arviointi tehtiin äidinkielen tunnilla. Oppilasryhmän kanssa tehtiin yhdessä arvioinnin ja palautteen monivalintakysymykset, joista tehtiin Kahoot-kysely. Äidinkielen opettaja toteutti sen tunnillansa ja piti samalla suullisen arviointikeskustelun oppilaiden kanssa.


Saksan tunnilla seinätyöt  arvioitiin ryhmissä. Ensin mietittiin oppilaiden kanssa arvioinnin kriteerit. Oppilasryhmät arvioivat ensin omaa työtänsä sanallisesti ja numerolla, tämän jälkeen jokainen ryhmä esitteli lyhyesti oman työnsä muille. Lopuksi jokainen ryhmä arvioi sanallisesti myös jonkun toisen ryhmän työn.


Projektin työnjako
Projektia suunniteltiin alustavasti yhdessä opettajien kesken ennen oppilaiden aiheenvalintaa. Viikkopalavereja pidettiin säännöllisesti koko projektin ajan. Projektin etenemistä seurattiin yhteisesti ja pohdittiin yhdessä projektin jatkumista. Projektin toteuttaminen edellyttää jatkuvaa keskustelua ja jatkosuunnittelua ja joustavaa aikataulua. Yhteisesti jaettiin eri tehtävät ja kaikki tekivät oman osansa. Projektin suunnitelmassa olimme sopineet, että toinen opettaja tulee apuopettajaksi toisen tunnille. Historian opettaja auttoi saksan tunnilla oppilaita löytämään lisää sotaan liittyvää sanastoa ja täydentämään tietojaan. Saksan opettaja oli äidinkielen tunnilla tutustumassa oppilaiden aiheisiin ja laati kahden oppilasryhmän kanssa arviointikysymykset projektin loppuarviointia varten.


Työskentely ja tavoitteiden saavuttaminen
Äidinkieli: Kyseinen luokka oli valittu projektiin osittain siksi, että suurin osa luokan oppilaista pystyy opiskelemaan motivoituneesti ja heidän kanssaan uskaltaa kokeilla uusiakin juttuja. Pääosin odotuksemme täyttyivät tämän suhteen; ryhmät innostuivat aiheistaan, etsivät monipuolisesti tietoa ja laativat niiden pohjalta tekstejä. Kirjastokäynnin jälkeinen hyvä havainto oli se, että oppilaiden mielestä tietoa löytyi paremmin kirjoista kuin esim. netistä. Tiedonhaun oppitunnin jälkeen oppilaat olivat tarkkoina myös esim. kuvien käyttöoikeuksien suhteen, ja niinpä eräs ryhmä omatoimisesti hankki luvan erään nettisivulta löytämänsä kuvan käyttämiseen. Hieman yllätyksellisesti muutama oppilas oli kuitenkin lopulta melko kriittinen työtavan suhteen. Projektin jälkeen pidetyssä yhteisessä arviointikeskustelussa he toivat esille turhautumisensa projektiin ja ylipäätään sellaiseen työskentelytapaan, jossa oppilaan tulee itse hakea tietoa ja käsitellä sitä. Mieluisampaa olisi ollut vain istua tunnilla ja kuunnella opettajan opetusta. Omasta mielestään he eivät olleet oppineet projektissa yhtään mitään, sillä heidän oli vaikea nähdä muuta oppimista kuin oppiaineiden asiasisällöt. Keskustelussa tulikin esille, että myös tiedon kriittinen hakeminen, tiedon käsittely, yhteistyö, tvt-taidot jne. olivat projektissa yhtä oleellisia tavoitteita. Tämä oli opettavainen kokemus meille opettajille siitä, että MOKin aikana on tärkeää kerrata tavoitteita usein.  


Saksan opettajan mielestä oppilaat pitivät työskentelytavasta ja saksan kieleen liittyvistä tehtävistä. He tekivät ahkerasti ja tehokkaasti töitä heti alusta alkaen. Myös palautteen antaminen ja itse- ja vertaisarviointi sujui heiltä mallikkaasti. Omasta aihepiiristä opittiin paljon uusia sanoja.


Mikä toimi / missä onnistuttiin ja mihin jäi kehittämistä
Projektia suunniteltiin aluksi erään Luotsi-koulutukseen osallistuvan Rukan koulun opettajan kanssa. Valitettavasti hän ei pystynyt jatkamaan projektia. Yhteistyöstä olisimme saaneet varmasti uusia hyviä kokemuksia.
Mielestämme eri oppiaineissa tehdyt tehtävät toimivat hyvin. Osasimme mielestämme rajata aiheen riittävän konkreettiseksi ja suunnitella siihen sopivat tehtävät. Toteutimme projektin aika pitkälti suunnitelmiemme mukaan ja tvt:tä hyödynsimme suunnitelmien mukaan. Aikataulu oli realistinen ja sopivan väljä. Projektin aikana opettajien yhteistyö oli joustavaa ja työt jaettiin tasapuolisesti. Huomattiin, että etukäteissuunnittelu kannattaa tehdä kunnolla ja tarkkaan: mikä/mitkä oppiainesisältö/-sisällöt käsitellään ja miten se/ne arvioidaan. Projektia toteutettaessa aikataulussa pitää olla joustoa, ainakin mikäli projektia tehdään yläkoulussa normaalin lukujärjestyksen mukaan. Yhteissuunnittelupalavereille pitäisi olla tietty aika sovittuna joka viikko, sillä muuten koulun arki vie mukanaan ja yhteistä aikaa saattaa olla vaikea löytää. Tässä projektissa kehittämistä jäi ainakin arviointiin. Arviointikriteerejä ja sitä, miten arviointia toteutetaan, ei ollut suunniteltu ja esitelty riittävän tarkasti oppilaille ennen projektin aloitusta. Lisäksi olisi hyvä miettiä etukäteen, miten poissaolevat oppilaat voivat paikata suorituksiaan ja ryhmätehtäviään, jotta heillekin saadaan arvosanat ko. tehtävästä.


Mitä opittiin
(Pia) Projektin tekeminen osana Luotsi-opintoja oli antoisaa, sillä kaikkien projektin vaiheiden perusteellinen läpikäyminen samaan aikaan muiden kurssiprojektien kanssa opetti esim. sen, että suunnittelua ei kannata tehdä hutaisten tai liian pikaisesti. Projektista vastaavien opettajien tulee säännöllisesti käydä yhdessä läpi, missä ollaan menossa ja mitä pitää tehdä. Oppilaiden osallisuus on tärkeää jokaisessa vaiheessa. Itse hyödynsin projektissa entistä enemmän varsinkin Office 365:tä ja Onedrivea. Tutustuin myös useisiin muihin hyviin ohjelmiin tai sovelluksiin, joita aion jatkossa erilaisissa projekteissa käyttää.
(Jaana) Itse innostuin projektin myötä käyttämään enemmän TVT:tä mm. Office 365:tä, Onedrivea, bit.ly-linkkiä, Kahootia. Tämän koulutuksen innoittamana olin myös pedanet –koulutuksessa, jossa käytiin läpi monialaisia oppimiskokonaisuuksia ja pedanetin käyttöä. Aion jatkossakin panostaa tvt:hen, koska meillä on mahdollisuus käyttää tietokoneita säännöllisesti kielistudiovuoroillamme.


Tuotokset:
Linkki joomag-lehteen: http://joom.ag/wWLQ

Seinätyön esittelyä ja itse- ja vertaisarviointia