sunnuntai 1. toukokuuta 2016

Kaikan kasvattajat 2016

Väliaikakuulumisia Kaikan kasvattajat 2016 projektikokeilusta

Projektin aihe: 
Aiheeksi valitsimme Pohjoismaat ja Baltia sekä mahtavat meret, koska 3.-luokalla ympäristö -ja luonnontiedon tunneilla tutustutaan Suomeen ja 4.-luokalla Pohjoismaihin ja Baltiaan.

Osallistuvat luokat: 
Projektiin osallistui kuusi luokkaa (3AB, 4AB ja 3D4D)

Projektin tavoite ja oppiaineet:
Asetimme tavoitteeksi oppiaineiden rajojen ylittävän ja yhdistävän osaamisen sekä vuorovaikutuksen, ajattelun ja oppimaan oppimisen taitojen vahvistamisen. Oppiaineet olivat äi, yl, ku, ru mu ja li.

Väliaikakuulumisia:
Hyvin nopeasti projektisuunnittelun alkumetreillä tajusimme, miten haasteellista oli löytää projektin suunnittelemiseen kuudelle opettajalle sopivia yhteisiä tapaamisajankohtia.
Sitten paljastui seuraava kylmä totuus. Pajapäivien ajankohtien valitseminen osoittautui sekin yllättävän hankalaksi. Kuuden luokan aikataulujen sovittaminen yhteen ei ollutkaan mikään helppo juttu. Kompromisseja piti tehdä, samoin lukujärjestysmuutoksia. Myös pajaluokkia opettavat vieraat opettajat piti yrittää huomioida.

Tätä kirjoittaessani projektin alkuun suunniteltu yhteinen kokoontuminen salissa 21.3 on toteutunut, samoin kaksi ensimmäistä pajapäivää eli 23.3 ja 29.3.

Yhteinen salitilaisuus:
Projektin alkuun sijoitetussa salitilaisuudessa riitti säpinää, opettajia taisi jännittää vähintään yhtä paljon kun oppilaita.
Oppilaiden innostuneisuus käynnistyvää projektia kohtaan oli ilmeinen ja se antoi meille opettajille tunteen siitä, että oikeilla jäljillä ainakin aihealueen suhteen ollaan. Monet oppilaat halusivat heti tietää, mihin pajaan he pääsisivät. Helpotuksen huokauksia kuului selvitessä, että jokainen oppilas pääsee osallistumaan jokaiseen pajaan.

Ensimmäinen pajapäivä:
Ensimmäinen pajapäivä alkoi aikamoisellä hässäkällä. Olimme etukäteen laatineet ns. pajaluku-järjestyksen aikatauluineen ja pajaluokkineen sekä sopineet, että jokainen pajaopettaja esittelee pajapäivän lukujärjestyksen oppilailleen ennen ensimmäisen pajapäivän toteutumista.
Esillä olevasta pajalukujärjestyksestä huolimatta emme olleet osanneet ottaa huomioon sitä, etteivät kaikki pajaoppilaamme tienneetkään, missä mikin pajaluokka koulussamme sijaitsi. Tämä meidät opettajat täysin yllättänyt ongelma johti heti alkumetreillä pajojen alkamisajan myöhäistymiseen ja sitä kautta myös ennakkoon suunnitellun aikataulutuksen osittaiseen "romuttumiseen".

Alkuongelmista huolimatta ensimmäiset pajakokemukset olivat sekä opettajien että oppilaiden mielestä mahtavat. Meitä opettajia ilahdutti oppilaiden omatoimisuus, ryhmissä työskentelemisen taidot sekä innostuneisuus projektia kohtaan. Rinnakkaisluokkien oppilaat sulautuivat hienosti keskenään omiksi ryhmikseen ja jako ryhmien sisällä syntyi oikeastaan huomaamatta.
Ryhmistä kuulunut porina ja iloinen liikehdintä kertoi, että ryhmissä oli nopeasti tartuttu toimeen.

Pajatyöskentelyyn budjetoitu aika (45 min/paja) osoittautui heti ensimmäisen pajapäivän jälkeen liian vähäiseksi. Emme olleet riittävästi etukäteen varautuneet siihen, että näin pienillä oppilailla (9-11v) jo pelkästään siirtymiset sekä alun järjestäytymiset vievät yllättävän paljon aikaa.

Toinen pajapäivä:
Toisen pajapäivän alkuhässäkät sujuivat jo hiukan vikkelämmin kuin ensimmäisen. Aikataulutus ei enää niin paljoa rikkoutunut kuin ensimmäisenä pajapäivänä. Ryhmien muodostuminen roolijakoineen sujui vielä aikaisempaa pajapäivää paremmin. Tuntui kuin lapset olisivat jo aika kokeneita pajatyöskentelijöitä.

Väliaikapalautetta:
Me pajaopettajat olimme läkähtyneitä, mutta samalla kertaa myös iloisia onnistuneesta ensimmäisestä pajapäivästä. Oppilaiden iloiset ilmeet ja ensikommentit saivat meidät opettajat lähes unohtamaan suunnitteluun kuluneet lukuisat tapaamiskerrat vaikeine käytännönjärjestelyineen.

Lopuksi:
Seuraava pajapäivä on jo 30.3 eli heti huomenna. Välissä siis vain yksi yö! Uskoisin kuitenkin, että kolmannen pajapäivän vetäminen on jo varmasti paljon helpompaa, sillä tiettyä kokemusta on jo syntynyt edellisten pajapäivienopettajamokista.





2 kommenttia:

  1. On varmasti haastavaa löytää noin monelle opettajalle yhteistä suunnitteluaikaa! Pystyisikö esim. google driven dokumentteja hyödyntämään suunnittelun apuna?Jokainen voisi muokata tiedostoja silloin, kun on itsellä aikaa, näin kenties yhteistapaamisten määrä voisi olla pienempi, kun pohjatyötä oltaisiin tehty jo ennalta jokaisen toimesta yhteiseen dokumenttiin?
    Minua kiinnostaa, mitä teidän pajoissanne tapahtuu, mitä ovat niiden sisällöt ja tavoitteet? Kuinka olette ajatelleet toteuttaa arvioinnin?
    Ihanaa on se, että lapset kyllä sopeutuvat ryhmäjakoihin nopeasti ja luontevasti, monesti aikusilla voikin olla vahvemmat ennakkoluulot ryhmien muodostamiseen kuin tarvitsisikaan :)
    Pia K.

    VastaaPoista
  2. Mukavaa, että olet koonnut tähän ajatuksia ja tunnelmia nimenomaan opettajan näkökulmasta. Monesti tällaiset projektit vaativat paljon suunnittelua ja vaivannäköä ja maksavat itsensä kyllä takaisin moninkertaisesti, kun näkee oppilaiden innostuvat tämän kaltaisesta työskentelystä. Suunnittelusta aiheutuneet aikatauluongelmat ovat hyvä katalyytti myös pohtia onko meidän koulurakenteemme liian jäykkä ja vangitseva, kun pienetkin muutokset tai erilaiset työtavat tuottavat päänvaivaa. Pitäisikö jo lähtökohtaisestikin pyrkiä kohti tällaisia suurempia kokonaisuuksia ja ottaa oppilaat vahvemmin mukaan rakenteiden suunnitteluun. Tsemppiä ja mukavaa kevään jatkoa!

    VastaaPoista